Tämän vuoden ruska-aikaa en päässyt viettämään Berchtesgadeniin tuttuun tapaan, johtuen lokakuun Nepalin matkasta – joten jo kesällä sain houkuteltua ystäväpariskunnan ens’kertalaisina matkaan ajatuksella koirien kera ja vietettäisiin ns. 25vuotishääpäiviä…Tälläkertaa siis matkassa olivat koirat…
Tämän vuoden 24h Alpin ei itselle ollut pääkohde, vaikka se jo perinteeksi muodostuneena olikin yksi ehdoton kohde vuosikalenterissa. Pääkohteeksi olin ottanut Iranin vaelluksen, jonka piti olla kesäkuun alussa. Maailmantilanteen ja levottomuuksien johdosta tuo kohde kuitenkin vaihtui Nepalin Annapurnaan ja siinä sivussa Intian Taj Mahaliin ja matkan ajankohta siirtyi lokakuulle 2017. Tämä ei haitannut lainkaan, sillä polven rasitusoireet olivat mietityttäneet viime aikoina ja terveys oli muutoinkin reistaillut alkukevään joten treenauskausi oli pahasti jäänyt keskeneräiseksi…
YESSS!! Grüß Gott
Pääsin kuin pääsinkin pikalomalle Saksan Berctesgadeniin, vaikka alkoi vakaasti näyttämään työtilanne siltä ettei koko syksynä sinne päästä :/ Pikainen tarkastus Markelta, että Burmesterhausissa on tilaa ja Watzmannhaus on auki – sillä tällä kertaa olin päättänyt saatella tuon jylhän vuoren talviteloille..
Tänä vuonna sain tosi kivan porukan kasaan Saksan Berctesgadenissa pidettävään 24h tapahtumaan. Itse lähdin Hemen kanssa kokeilemaan Watzmann extrem (3.230 m) ja samaan luokkaan ilmoittautui myös Auli, Elina ja Heikki. Watzmann alpin klassik (2.600 m) lähti ensikertalaisina kokeilemaan Marjo, Rami ja Ulla sekä viime vuonna korkeiden sykkeiden vuoksi keskeyttänyt Sannis…
Koskapa Bauma oli Berchtesgadenista heiton päästä, niin pitihän sitä käydä Watzmannia moikkaamassa myös! Majapaikkana tuttu Burmesterhaus.de..
Paluu Watzmannin juurelle…Vol. 2
Watzmann ja baijerin alpit ei jättäneet rauhaan ja aina ajatuksissa palasin Burmesterhausiin… Vihdoin ja viimein tein päätöksen lähteä saattelemaan Watzmann talvilevolle lokakuussa, kun olin toipunut tarpeeksi leikkauksesta. Sen verran vahva kokemus oli kesäinen Watzmannin käynti ollut, että olin hurahtanut syksyllä opiskelemaan saksankieltäkin – sinne palataan vielä :)…
Siitä se ajatus sitten lähti…
Joulukuussa 2014 bongasin mielenkiintoisen mainoksen 24h vaellustapahtumasta Saksassa Suomen Ladun lehdestä ja siitä se ajatus sitten lähti… Mieleen muistui nuoruuden ajat, kun patikoitiin yön läpi Uudellamaalla partiolaisten kisoissa ja sitten ne “urakalla tehdyt” vaellukset pohjoisessa, kun lomat oli töistä tiukalla ja monen monta 12h patikointia…