Jo vuonna 2010 piti 40-syntymäpäivä reissu tehdä Kilimanjaroon (5895m), mutta tuolloin lähdinkin viime hetkellä Azoreille. Tällä kertaa tsempattiin toinen toisemme reissuun Sirpan kanssa! Sirpa onkin jo lukeutunut ”reissusiskoksi” aina Nepalin (2017) ja Perun(2018) reissuilta saakka – Näin vuosien saatossa vaikeuksien kautta huiputukseen on hienoa saada kokea huikeita elämyksiä ystävän kera. Afrikan kantajat olivatkin luulleet meitä sisaruksiksi – joka selvisi viimeisenä päivänä…
Vuosi 2019 oli treenaus vuosi. Koko vuosi tuli pohdittua miten polvi kestää ja onkohan sitä tarpeeksi treenannut, mutta enpä arvannut että lähtö voisi peruuntua jo ennen lentokentälle pääsyä! Nimittäin viikkoa ennen lähtöä sunnuntai-iltana influenssa ilmoitti tulostaan kaataen sänkyyn lihaskipujen ja vilun väristysten kera.
Aamulla lääkäriin ja sainkin Tamiflu-lääkitykseen samalla kun sain malaria-lääkkeen. Voin sanoa, että lääkitys tehosi kuin lekalla lyönti päähän! Maanantain ja tiistain välisen yön tärisin kuumehorkassa ja houreissa, hampaat kalisten. Tiistai meni lepäillessä kuumeen laskiessa. MUTTA, keskiviikko aamuna tunsin vanhan vyöruusun ilmoittavan itsestään niskassani. Pikainen soitto lääkärille, joka epäili ”tamiflun” aktivoivan vyöruusun. Tähän sainkin estolääkityksen, joka jatkuisi siis vielä matkalla Tansaniaan. Nyt siis olikin lääkitys kohdillaan reissua varten aina influenssaa, vyöruusua kuin malariaakin vastaan – eipä muuta kuin reissuun!
16.02.2020 Sunnuntai klo 22:40 Lähtö Helsingistä (Qatar Air)
Tapasimme Sirpan kanssa lentokentällä hyvissä ajoin odotellen loppua porukkaa.
17.02.2020 Maanantai klo 15:40 Tansania – Arusha
Saavuimme Kilimanjaron lentokentälle, josta siirryimme pikkubussilla Arushan kaupungin laidalle hyvään keskitason Mt Meru-hotelliin. Illallisen jälkeen olikin hyvä siirtyä nukkumaan.
18.02.2020 Tiistai Ngorongoron suojelualue
Kuljimme safari-autoilla itä-afrikan hautavajoaman kautta kohti Ngorongoron-suojelualuetta, jonka keskustan muodostaa ainutlaatuinen Ngorongoron-kraatteri. Pohjan pinta-ala on 304km2 ja siellä elää tuhansia villieläimiä norsuista afrikanpuhveleista ja leijonista lähtien. Täällä näimme myös uhanalaisen pensassarvikuonon, tosin kaukaa – mutta kuitenkin. Aivan vierestä muutaman metrin etäisyydellä nähtiin nuori norsu syömässä. Retkilounas oli pakattu mukaan laatikoihin ja se nautittiin kraatterilla. Illaksi majoituimme kraatterin reunalle Ngorongoron Wildlife Lodgeen (2300m)
19.02.2020 Keskiviikko Ngorongoro – Marangu
Aamulla lähdettiin pienelle kävelylle kraatterin reunamille, ja porukkaa johti ranger aseen kera. Polulta avautui upea näkymä kraatterin pohjalle. Retken ensisijainen tarkoitus on totutella liikkumaan korkeassa ilmatilassa ja samalla tutustua Ngorongoron ainutlaatuiseen luontoon jalkaisin. Harmittelin itsekseni, etten ollut pakannut järkkärikameraa mukaani – sillä luonto oli huikea ja eläimet nähdä livenä luonnossa oli käsittämätön kokemus! Reitin varrella oli mahdollisuus nähdä norsut, jotka nousivat päivittäin kraatterin pohjalta yöpymään. Kävelyn jälkeen lähdimme kohti Kilimanjaroa, mutta matkalla poikkesimme vielä masai-lasten koulussa. Tämä jäi mieleen <3
Saavuimme myöhään iltapäivällä Marangussa sijaitsevaan Kilimanjaro Mountain Resort-hotelliin (1600m) , jonne majoituttiin. Illallisella käytiin vielä läpi tulevaa vaellusta ja varusteita tarkisteltiin, ja toki jokainen käytti hyödykseen wifin, joka toimi vain baarissa. Ennen nukkumaan menoa olikin pohtimista, että kaikki tarvittava tuli pakattua matkalaukusta mukaan, sillä jättäisimme vaelluksen ajaksi matkalaukut hotellin säilytykseen.
Kilimanjaro vaellus:
20.02.2020 Torstai Nousua 900m matka 8km (5-7h) Siirryimme puiston portille (1800m) pikkubussilla. Kantajat ottivat varustekassimme ja aloitimme pienen alkujumpan jälkeen nousun kohti Kilimanjaron huippua. Kävelyvauhti oli ”pole-pole” eli todella hidas. Lounas pidettiin reitille osuneella taukopaikalla. Aamulla kokki oli pakannut meille lounasrasaiat, jotka oli mahdutettava omaan päiväreppuun. Käveltiin vuoristometsän läpi ensimmäiseen yöpymispaikkaan Mandara Hut (2700m). Nousu tuntui hyvältä ja syke pysyi alhaisena. Retkikunnassamme oli omat kokit, jotka valmistivat meille kaikki ateriat.
21.02.2020 Perjantai Nousua 1020m matka 12km (6-8h) Aamulla aikaiseen kokki toi teetä ja kahvia majaan, olipa ihanaa istua makuupussissa ja hörppiä lämmintä teetä ihaillen auringon nousua afrikan vuoristossa. Päivän kohde oli lähes 3800m korkeudessa sijaitseva Horombo Hut. Reitti kulki kanervanummivyöhykkeen yli ja ihailimme edessämme siintävää Kilimanjaron lumista huippua. Varmasti kaikkia hieman jännitti ajatus sen maanantai aamun huiputtamisesta, ja välillä se ottikin henkisen ylivallan.
Horompbo Hutilla vieetimme kaksi yötä, totutellen ilmatilaan.
22.02.2020 Lauantai Nousua ja laskua n. 400m (3-5h) Vietimme ns. lepopäivän Horombo Hutilla, ja teimme pienen retken seeprakallioille ja lähimaastoon (4100m). Ylimääräinen päivä lisää huiputuksen onnistumista ja aklimatisoitumista eli sopeutumista korkeaan ilmanalaan (kts. vuoristotauti). Itsellä ei vielä oireita ilmennyt ja nousutkin olivat ”pole-pole”-vauhdista johtuen helppoja. Yritin sitkeästi juoda pieniä kulauksia kerrallaan, vaikkei janoa ollutkaan. Juominen edes auttaa päänsärkyyn.
23.02.2020 Sunnuntai Nousua 980m matka 10km (6-8h) Viimeinen vaellustupa ennen huiputusta on Kibo Hut (4700m), jonne lähdimme nousemaan aamulla n. 9 aikaan. Maisemat alpiinisella vyöhykkeella on karun kauniit. Kibo Hutille päästyä yritämme levätä ennen huiputusta, jonne lähtisimme yöllä. Nyt selkeästi tuntui jo raskaalta käydä wc:ssä, mutta yllättävän nopeasti elimistö antoi periksi – päänsärkyä ei vieläkään. Päivä meni lepäilen ja syöden sekä keräten voimia.
Sunnuntain ja maanantain välinen yö: Nousua 1195m matka 6km (6-8h)
Aika pian nousuun lähdön jälkeen alkoi sade, joka muuttui jäätihkuksi. Käteen oli pakko kaivaa paksummat rukkaset ja kuoritakin alle untuvatakki. Vauhti ei päätä huimannut, joka sopi mulle hyvin – sillä en hengästynyt ja sykkeet pysyi alhaisina. Itseasiassa olo oli todella hyvä, sillä yöllinen kostea ilma oli todella hapokas ja helppo hengittää. Muutamilla ryhmänjäsenillä ilmeni ripulia sekä oksentelua nousun aikana, mikä hidasti etenemistä paljon. Pilkkopimeässä oppaat ohjasivat ”polun viereen” tarvittaessa tarpeilleen tai oksentamaan – muiden odotellessa ja kääntäessä otsalamput toiseen suuntaan. Osa porukasta lähti hieman reippaamalla vauhdilla etenemään, mutta meitä naisia jäi 4 jatkamaan rauhallista vauhtia. Siinä sitä edettiin, pikkuhiljaa kohti huippua yön pimeydessä toisiamme tsempaten ja kylmyyttä kiroten. Odotimme auringonnousun ensisäteiden tuovan lämpöä. Nousu 5685m korkeudessa olevalle Gilman’s Pointille on henkisesti sekä fyysisesti erittäin vaativa ja loppumetrit isojen kibenlohkareiden ylittämistä lähes neliveto päällä miltei pystysuoraan. Sen saavutettuaan on valloittanut Afrikan korkeimman vuoren.
Noin 100 ennen huippua mulla laski happisaturaatiot 74% ja loppu matka meni hieman hoiperellen vaikka muuten voimia olikin hyvin, pari kertaa vannoin keskeyttäväni Simonille, mutta ylös mentiin kuitenkin- kiitos Simon tsempistä! Pikasten kuvien oton jälkeen lähdin Arthurin kera puoli juoksua alas vaelluskengillä telemarkia Kilimanjaron hiekkarinnettä pujotellen ja loikkien. Aurinko lämmitti kuumasti ja lähes vartin välein sain vähentää vaatetusta alaspäin lasketellessa. Miten pitkällä Kibo Hut vielä olikaan, niin selkeästi silmien edessä, mutta matka ei vain tuntunut lyhenevän millään!! Lopulta pääsimme aamulla klo 9 aikaan Kibo Hutille ja kömmin enempiä miettimättä nukkumaan makuupussiini. Oma vatsa toimi koko huiputuksen ajan hyvin, eikä minkäänlaista pahoinvointia ilmennyt ja kävin wc:ssä vasta herätessäni ensimmäisen kerran sitten huiputukseen lähdön jälkeen…
*Note: Monia ensikertalaisia huiputtajia mietityttää aina nämä wc:puolen asiat. Aika pian oppii huomaamaan, että ne ovat maailman luonnollisin asia ja aamiaisella on aivan normaalia keskustella siitä kenellä on ripulia tai ummetusta, ja kuka on milloinkin poikennut isommilla tarpeillaan.. Näissä korkeuksissa ihmisen perusterveys ja -tarpeet ovat kuitenkin ne seurannan alaiset asiat, jotka antavat ensimmäisenä viitteitä siitä onko kaikki ok. Vuoristotaudin tai nestehukan jne kanssa ei ole leikkimistä, se saatiin kokea tällä reissulla ihan meidän ryhmässäkin – mutta siitä ei sen enempää. Samoin omalla kohdallani astma ja hajuherkkyys, aiheuttavat pohdintaa – kun hoitotasapaino on kunnossa niin esteitä ei huiputuksille ole, toki se on hidaste muttei este. Polven nivelvaivat haittaavat pitkissä jyrkissä alastuloissa, mutta polveen ympärillä olevien lihasten kunnossapito ja ennenkaikkea etureisilihasten treenaaminen auttaa polvea kestämään.
24.02.2020 Maanantai Laskua 2175m matka 16km (5-7h) Puolen päivän aikaan lähdimme laskeutumaan Horombo Hutille. Matka taittuu reippaasti vaikka kaikilla on varmasti univelkaa.
25.02.2020 Tiistai Laskua 1920m matka 20km (4-6h) Iltapäivällä saavuimme Marangun portille ja seikkailumme Kilimanjarolla alkoi lähestyä loppuaan. Vielä oppaiden laulut ja yhteistanssit, kovin nousi tunteet pintaat hyvästellessämme kantajat ja kokit. Kuljetus ja majoittautuminen Kilimanjaro Mountain Resort-hotelliin, jossa saamme matkalaukut. Kaikilla on kiire päästä suihkuun, wifiin ja oluelle sekä lataamaan kännykät. Simon saapui vielä illallista ennen jakamaan meille todistukset huiputuksesta.
Sansibar:
26-27.02.2020 Keskiviikko – Torstai
Aamupäivällä lensimme Sansibarille. Saavuttua kävimme Freddy Mercury-baarissa lounaalla ja Freddyn syntymäkodin ovella kääntymässä. Majoituimme kahdeksi yöksi hyvätasoiseen Sultan Sands Island Resort-rantahotelliin. Upean safarin ja vaelluksen jälkeen saimme rentoutua Intian valtamereen rannalla. Lämpötila tosin oli liian kuuma itselleni, mutta altaaseen pulahdus virkisti kummasti.
28.02.2020 Perjantai aamupäivällä oli vielä vapaata, ja monet kävivätkin vielä rannalla – itse lähinnä loikoilin ilmastoidun huoneen viileydessä. Lounaan jälkeen siirryimme lentokentälle, jossa oli valtavat ruuhkat. Lento oli 16:50 (Qatar Airways) Dohan kautta Helsinkiin.
29.02.2020 Lauantai -aamuna saavuimme Suomeen klo 06:55
**Tästä porukasta saatiinkin hyvä jatkoryhmä vuoden päähän suuntaavaan Marokkon Toubkal-reissulle (4167m)3-2021 Ja toki Sirpakin on jälleen mukana! Muutama vapaapaikka löytyy vielä, mikäli kiinnostaa…