Paluu Watzmannin juurelle…Vol. 2
Watzmann ja baijerin alpit ei jättäneet rauhaan ja aina ajatuksissa palasin Burmesterhausiin… Vihdoin ja viimein tein päätöksen lähteä saattelemaan Watzmann talvilevolle lokakuussa, kun olin toipunut tarpeeksi leikkauksesta. Sen verran vahva kokemus oli kesäinen Watzmannin käynti ollut, että olin hurahtanut syksyllä opiskelemaan saksankieltäkin – sinne palataan vielä :)…
Siitä se ajatus sitten lähti…
Joulukuussa 2014 bongasin mielenkiintoisen mainoksen 24h vaellustapahtumasta Saksassa Suomen Ladun lehdestä ja siitä se ajatus sitten lähti… Mieleen muistui nuoruuden ajat, kun patikoitiin yön läpi Uudellamaalla partiolaisten kisoissa ja sitten ne ”urakalla tehdyt” vaellukset pohjoisessa, kun lomat oli töistä tiukalla ja monen monta 12h patikointia…
Perään kuuluteltiin facebookissa makkaranpaistoon lähtijöitä, mutta varmaan mökkielämä vienyt useamman kaverin täältä Porin seudulta mukaansa – koskapa lähtijöitä ei runsaammin ollut 😉 Moni huomasi viimehetken retkeilyilmon taas liian myöhään… Pitäisi varmaan alkaa ennemmin jo suunnittelemaan näitä lähtöjä, ettei aina jäisi viime tinkaan. Me vaan ollaan totuttu näihin ns.”äkkilähtöihin” :)…
Koiranäyttelyistä vapaata viikonloppua vietimme Pohjois-Karjalassa. Poikkesimme retkeilemässä Kolin maisemissa ja vietimme hauskan illan serkkuni mökillä Juukassa ja kotimatkalla poikkesimme pikipäin synnyin kaupungissani Outokummussa. Koirat nauttivat kuin myös me – tämä oli aivan mahtava tauko, muuten niin hektiseen ajanjaksoon :)…
Viimeksi Tromssan reissulla Lofootit jäi harmikseni näkemättä ja tälläkertaa päätin, ettei tälle reissulle pakata kiirettä mukaan ollenkaan.