Tampere – Suomensaari 8-2020

 Siitä onkin aikaa, kun olen kajakilla viimeksi melonut, ettei jopa 80-luvulta löytyisi viime kertainen merkintä kalenteristani. Tunnustan olevani enemmänkin kanoottimeloja. Hieman ikä tuonut joko järkeä, itsesuojeluvaistoa tai jäykkyyttä, sillä en nyt ensimmäiseksi ollut tekemässä “eskimokäännöstä”, kuten viime kerralla nuoruudessa – jolloin sitä harjoiteltiin useaan kertaan monen päivän ajan.

Sen verran epäilin taitojeni olevan ruosteessa, että ilmoittauduin ens’kertalaisen kaverin kanssa Partioaitan järjestämään melontailtaan. Hauskaa oli, pieni sadekuurokaan ei haitannut, ja sateen jälkeen paistoi aurinko. Muutama uskaltautui kokeilemaan lopuksi vielä kaatumista. Loppujen lopuksi totesin kajakkimelonnan olevan kuin pyörällä ajo, kyllä se tekniikka sieltä äkkiä mieleen tuli, kun hyppää suoraan syvään päähän! Tämä täytyy uusia jossain vaiheessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.